NLP (Neuro-Linquistic Processing/Programming) on voimavara- ja ratkaisukeskeinen työkalu osana psykofyysistä fysioterapiaa, coachingia ja työnohjausta.

NLP on malli ja tutkimussuuntaus, jonka avulla voi paremmin ymmärtää sekä omia että toisten toiminta- ja käyttäytymismalleja. Terapiassa NLP:tä hyödyntämällä voidaan sekä tutkia että muuttaa omaa kokemusta erilaisissa tilanteissa.

NLP:ssä hyödynnetään mielikuvia, sisäisen puheen havaitsemista sekä kehon tuntemuksia ja liikettä samalla, kun siirrytään tunteesta ja kokemuksesta toiseen. Tällöin on mahdollista myös luoda uudenlainen suhtautumistapa itseen ja omiin elämää rajoittaviin uskomuksiin.

NLP:n avulla voi myös tutkia sekä onnistuneita että jumiutuneita vuorovaikutussuhteita. NLP:n menetelmillä voi mallittaa omaa osaamista ja toisaalta lisätä olemassa olevia voimavaroja sinne missä niitä tarvitaan. NLP:n yksi perusolettamus onkin, että jokaisella ihmisellä on olemassa jo valmiina kaikki ne voimavarat, joita hän tarvitsee. Lisäksi ajatellaan, että ihminen tekee joka tilanteessa parhaansa, senhetkisillä olemassa olevilla kyvyillään ja taidoillaan.

NLP:ssä on yhtäläisyyksiä mm. positiivisen psykologian, kognitiivisen terapian ja systeemiteorian kanssa, vaikkakaan se ei ole suoranainen tieteenala, enemmänkin tutkimussuuntaus. Neurolingvistinen prosessointi viittaa hermostoon ja kielenkäyttöön. NLP olettaa, että ihmisen mieli ja keho ovat yhteydessä toisiinsa, ja että toisen avulla voidaan vaikuttaa toiseen. Esimerkiksi, jos verensokeriarvot ovat alhaiset, ajattelu on hidasta. Toisaalta ajatukset voivat saada aikaa kehollisia muutoksia. Tietty ajatus voi esimerkiksi saada ihmisen punastumaan. Mitä enemmän ajattelee tuota asiaa, sitä todennäköisemmin punastuu uudelleen sitä ajatellessaan. Myös tietynlainen kielenkäyttö ja sisäinen puhe voi vaikuttaa erityisellä tavalla tunteisiin ja kehoreaktioihin. Jokainen reagoi aistiärsykkeisiin ja -havaintoihin omalla yksilöllisellä tavallaan.