Säpsähdätkö sähköpostiviestin merkkiääntä? Pätkiikö ajatus toistuvien keskeytyksien keskellä? Häiriinnytkö avokonttorin taustahälinästä?
Keskittymiskyky on yksi nykyisen työelämän keskeisiä taitoja. Kevyt, kapea ja kalenterikokoinen kirja sujahtaa nopeasti käsilaukkuun. Keskittymiskyvyn elvytysopas on täynnä faktoja aivoterveydestä ja keskittymiskyvyn elvyttämisestä, se on selkeästi kirjoitettu ja helppolukuinen. 129-sivuinen kirja vetää vaivatta puoleensa, koska maailma työntää tällä hetkellä kohti meitä tarkkaavaisuuden herpaantumista eli ADT:tä, säheltämistä, kuormittumista ja lyhytjänteisyyttä.
ADT eli attention deficit trait tarkoittaa tarkkaavaisuushäiriötä muistuttavaa käytösmallia. Se ei synny viikossa, vaan kuukausien, jopa vuosien aikana. Tarkkaavaisuuden avulla valikoimme, mihin keskitymme. Esimerkiksi kahvilassa ollessa voimme keskittyä kahvilaan kokonaisuutena tai ilmassa leijuvaan korvapuustin tuoksuun.
Kahden aivotutkijan Minna Huotilaisen ja Mona Moisalan kirjoittaman kirjan Keskittymiskyvyn elvytysopas mieltä helpottava viesti lukijalle on se, että ”keskittymiskykymme on kiinni siitä, miten elämme ja käyttäydymme, koko ajan”. Onneksi omilla toimilla ja teoilla voimme muokata aivojamme, kunhan vain huomaamme asian tarpeellisuuden riittävän ajoissa.
Aivotutkijat kirjoittavat kuin yhdestä suusta siitä, miten koko yhteiskunta on tätä menoa täynnä ADT-ihmisiä ja siksi asialle on tehtävä jotain.
Kun helpotat aivoja, vahvistat aivoterveyttä. Aivojen ylikuormittuminen aiheuttaa työssä alisuoriutumista. Siksi se ei kannata.
Mikä ihmeen ADT?
ADT tunnistettiin jo 1990-luvulla, joten ilmiönä se ei ole uusi. ADT:lle ei ole virallista suomennosta, mutta siitä puhutaan tarkkaavaisuushäiriötä muistuttavana käytösmallina. ADT:ssä ihmisen tarkkaavaisuus yksinkertaisesti herpaantuu.
ADT:tä aiheuttavat monet tekijät, kuten
- pitkään jatkunut kiire
- tekemistä täynnä oleva elämä
- pitämättömät tauot
- tehtävästä toiseen hyppiminen
- monen asian yhtäaikainen tekeminen
- ja unen laiminlyönti.
Kun tilanne jatkuu riittävän pitkään aivoihin syntyy ”hälytystila”, joka pitää aivot ylikierroksilla päivästä toiseen ja rauhoittuminen voi tulla ylivoimaiseksi. Tutkijat havaitsivat, miten muistiin ja tarkkaavaisuuteen liittyvät prosessit toimivat työuupuneiden aivoissa eri tavoin kuin toisilla. Tämä selittäneen sitä, miksi työ tuntuu raskaammalta. Vaikeasti uupuneilla tehtävästä toiseen hyppiminen ei luonnistu yhtä hyvin, kuin vähän uupuneilla tai ei-uupuneilla.
Uusi työaikalaki
Keskittymiskyvyn elvyttämiseksi kirjoittajat ehdottavat uutta turvallisempaa työaikalakia. Tämän avulla keskittymiskyky säilyy paremmin, tauot tulee pidettyä, työ ja vapaa-aika pysyvät paremmin erillisinä. Lisäksi työn käsite terävöityy ja se, mitä asioita työhön kuuluu työajan sisällä tai työajan ulkopuolella, tulee näkyvämmäksi.
Virtausjakso kello 8.00-12.00
Sulje puhelin. Varaa välipalaa ja tee työtä yhdessä niiden ihmisten kanssa, jotka saavat sinut virtaamaan. Tavoittele hyvää hallinnan tunnetta. Siirrä keskytyksiä. Nauti. Tavoite: virtaus ja tehokkuus. Keinot: keskeytyksiltä suojautuminen, hyvään seuraan hakeutuminen.
Silppujakso kello 12.00-16.00
Ajanjakso hommille, jotka on on hoidettava: sähköpostit, puhelut, tehtävät ym. Viljele huumoria, kuuntele musiikkia ja venyttele. Tavoite: aikaansaaminen ja pienten tehtävien loppuun saattaminen. Keinot: listat, muistilaput, kalenterit, sähköpostit, puhelin, systemaattisuus, tästämällisyys, toimeen tarttuminen.
Empatiajakso kello 16.00-20.00
Anna aikaa toisille: huolehdi läheisistä, auta työkaveria, vaikuta yhteiskunnallisiin asioihin tai kutsu vaikka naapuri kylään. Ole se kiva tyyppi, jolla on juuri nyt aikaa. Tavoite: muille antaminen. Keinot: kaikki, mitä voit tehdä toisen ihmisten hyväksi.
Rauhoittumisjakso kello 20.00-24.00
Rauhallisten, tylsien, hidastempoisten asioiden tekemistä, kuten silitä kissaa, pese pyykkiä, kastele kukkia, lue kirjaa, neulo sukkaa, katsele luontomaisemaa ym. Tavoite: uneen valmistautuminen, hidas tekeminen, kotityöt, rauhalliset ja mukavat puuhat. Keinot: hidas tekeminen, kotityöt, rauhalliset ja mukavat puuhat.
Esitietoisen prosessoinnin jakso kello 0.00-04.00
Unen aikana aivot prosessoivat päivän tapahtumia, tunteita ja ajatuksia tallentaen ne pitkäkestoiseen muistiin. Tämän jakson aikana aivoilla tulee olla aikaa keksiä ratkaisu kysymyksiin, käsitellä tunteita ja ajatuksia keskeytyksittä, koska puolet oppimisesta tapahtuu yöllä. Kun keho lepää ja uudistuu, aivot oppivat parhaimmin. Tavoite: muisti- ja tunnetoiminnot. Keinot: hyvä uni.
Avautumisjakso kello 4.00-08.00
Avautumisjakson puolivälissä uni kevenee, heräät sopivan virkeänä luonnollisesti kohti aamua. Tee aamurutiinit omalla tyylillä: venyttele, keitä kahvia, ota kirkasvalohoitoa, lue lehteä ym. Valmistaudu hyvin uuteen päivään. Tavoite: valmius uuteen päivään. Keinot: omat aamurutiinit.
Huolla aivoja – Hanki uusia päivittäisiä hyviä tapoja
Aloita vaikka alla olevalta listalta sopivimmat keinot poimien.
1) Lopeta kiireen hokeminen
2) Tee enemmän hitaita hommia
3) Vähennä aivojen kuormitusta ylimääräisiltä muistamisilta – ulkoista ne muistikirjaan tai kalenteriin
4) Vahvista nukkumisvalmiuksia: tuuleta makuuhuone, hanki hyvä patja, pimennysverhot.
5) Ulkoile, liiku, syö säännällisesti
6) Käytä kirkasvalolamppua
7) Meditoi, rauhoitu
8) Tee keskittymis- ja hengitysharjoituksia,
9) Hanki kiinnostava harrastus
10) Opettele kiitollisuutta.
Ja vielä, käytä puhelinta viisaasti: hiljennä puhelin aina kun mahdollista, laita puhelimen näyttö mustavalkoiseksi, lopeta puhelimen käyttö tuntia ennen nukkumaanmenoa, lataa puhelimen käyttöä rajoittava sovellus ja kytke sinivalosuodatin päälle.
Teos: Huotilainen, Minna & Moisala, Mona (2018): Keskittymiskyvyn elvytysopas. Tuuma.
Artikkelin kirjoittaja: Terhi Mäkiniemi, työyhteisökouluttaja, coach, toimittaja, muutosvalmentaja, NLP Trainer, Sosiaalipanoraamakonsultti. Kirjoitus on julkaistu alun perin Terhin sivustolla.
Katso Terhin 2 min kestävä Hellitä hetkeksi -rentoutus: